Текст песни: Kotiteollisuus. Kaksonen.

Sarvipa¤a¤lla¤ karvainen ha¤nta¤ roikkuu koipien va¤lissa¤
Vuoren mustan sisa¤ssa¤ se kulkee riivia¶ rinnan sisa¤ssa¤
Ja silla¤ on sisarensa Pa¤iva¤nsa¤de vankinaan, se pita¤a¤ sita¤ omanaan
Vaan sita¤ uskalla ei kuin matkan takaa tuijottaa

CHORUS: Ja ya¶ta¤ yksin kulkee kaksonen
Maailman loppuun asti miettien
Mika¤ on outo tunne rinnassa
Ei raukka rakkautta tunnista

Keva¤t ei riisu hamettaan, odottaa valoa saapumaan, piilostaan
Silla¤ halla korpikuusen alla vain tiukentaa otettaan
Pa¤iva¤ riutuu vuoren sisa¤ssa¤, nuolee haavojaan, kuolee pois,
kun ei kaksonen tahdo ka¤sista¤a¤n pa¤a¤sta¤a¤ ta¤ta¤ kauneutta

CHORUS

Kun toinen riutuu pois, heikkenee,
niin toinen miettii miksi pahenee tuo outo tunne polon rinnassa
Ei raukka rakkautta tunnista

Ei silma¤ na¤y pimea¤ssa¤, eika¤ kulkijasta ta¤sta¤ varjoa lankea
Ei hengityksen huurua na¤y, ei ja¤lkea¤ ja¤a¤ kunse ka¤y valkoista hankea
Pa¤iva¤nsa¤teen ottaa syliin, matka tuonen kylmiin kyliin alkaa ankea
On pimea¤ tie ja kyyti ja¤inen, vastassa joukko tuhatpa¤inen, kuolonkankea